Niin pinkkiä, niin punaista

Tämä ystävänpäivä tuli vietettyä omasta mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla: rennosti oman tyttöystävän kanssa. Mitään extremeä en suunnitellutkaan tälle päivälle. Yksi päivä muiden joukossa, mutta silti halusin antaa vähän erikoishuomiota Tytölle. Ja sitä annoinkin sitten ihan vain seurana olemisen ja muutaman lahjan (niinkin omaperäisten kuin pehmonallen ja suklaan) kautta. Harkitsin jopa yhden ruusun (tai ylipäätään jonkun kukkasen, don't care) hankkimista, mutta se, olisiko se selvinnyt Helsinki-Lahti-Asikkala-matkan ehjänä ja eloisan näköisenä, tuskin olisi onnistunut.

Kuitenkin tykkään näpertää paljon itsekin, ja edellisellä viikolla löysin Pinterestistä erikoisemman lahjaidean; "reasons why I love you"-purkki. Eli kirjoitat lappusille tietyn määrän syitä, miksi rakastat sitä toista, ja ne sitten johonkin kivaan purkkiin, josta lahjan saaja voi niitä välillä lukea. Itse kirjoitin 100 eri syytä, joista osa on sellaisia "normaaleja" (. "olet kaunis") ja osa sitten minun ja Tytön välisiä insidejuttuja. Tigeristä pieni pinkki purkki ja tarrakirjaimia kylkeen; done! Ja juu, kyllä Tyttö tuostakin selvästi tykkäsi.

"Et aina suoraan kerro rakastavasi, mutta näytät ja sanot sen eri tavoilla" <3

Muistan, kun peruskoulussa ennen ystävänpäivää koulussa oli halipäivä; tehtiin sellaiset sydämenmuotoiset "passit" kaulaan ja kierrettiin ympäri koulua niiden kanssa ja halailtiin vastaantulevia ihmisiä ja sitten he kirjoittivat nimensä passiisi. Ja ah, muistan, kuinka ala-asteella aina tapeltiin, kuka sai sydänpassiinsa eniten nimiä. Tai kuka kirjoitti nimensä näkyvimmin toisen passiin. Tai kuka uskalsi halata jotain tiettyä poikaa ja sai tämän nimensä sitten passiin, ja sitten sitä käveltiinkin ylpeänä ympäri koulua pojan nimi passissaan.

Ah, ystävänpäivä. Silloin kaikkialla on niin paljon sydämiä ja ruusuja ja punaista ja suklaata. Siis näin kaupallisesti ystävänpäivä on niin minun juttu.