Niin pinkkiä, niin punaista

Tämä ystävänpäivä tuli vietettyä omasta mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla: rennosti oman tyttöystävän kanssa. Mitään extremeä en suunnitellutkaan tälle päivälle. Yksi päivä muiden joukossa, mutta silti halusin antaa vähän erikoishuomiota Tytölle. Ja sitä annoinkin sitten ihan vain seurana olemisen ja muutaman lahjan (niinkin omaperäisten kuin pehmonallen ja suklaan) kautta. Harkitsin jopa yhden ruusun (tai ylipäätään jonkun kukkasen, don't care) hankkimista, mutta se, olisiko se selvinnyt Helsinki-Lahti-Asikkala-matkan ehjänä ja eloisan näköisenä, tuskin olisi onnistunut.

Kuitenkin tykkään näpertää paljon itsekin, ja edellisellä viikolla löysin Pinterestistä erikoisemman lahjaidean; "reasons why I love you"-purkki. Eli kirjoitat lappusille tietyn määrän syitä, miksi rakastat sitä toista, ja ne sitten johonkin kivaan purkkiin, josta lahjan saaja voi niitä välillä lukea. Itse kirjoitin 100 eri syytä, joista osa on sellaisia "normaaleja" (. "olet kaunis") ja osa sitten minun ja Tytön välisiä insidejuttuja. Tigeristä pieni pinkki purkki ja tarrakirjaimia kylkeen; done! Ja juu, kyllä Tyttö tuostakin selvästi tykkäsi.

"Et aina suoraan kerro rakastavasi, mutta näytät ja sanot sen eri tavoilla" <3

Muistan, kun peruskoulussa ennen ystävänpäivää koulussa oli halipäivä; tehtiin sellaiset sydämenmuotoiset "passit" kaulaan ja kierrettiin ympäri koulua niiden kanssa ja halailtiin vastaantulevia ihmisiä ja sitten he kirjoittivat nimensä passiisi. Ja ah, muistan, kuinka ala-asteella aina tapeltiin, kuka sai sydänpassiinsa eniten nimiä. Tai kuka kirjoitti nimensä näkyvimmin toisen passiin. Tai kuka uskalsi halata jotain tiettyä poikaa ja sai tämän nimensä sitten passiin, ja sitten sitä käveltiinkin ylpeänä ympäri koulua pojan nimi passissaan.

Ah, ystävänpäivä. Silloin kaikkialla on niin paljon sydämiä ja ruusuja ja punaista ja suklaata. Siis näin kaupallisesti ystävänpäivä on niin minun juttu.

Tyttö vierailulla

Pakko nykyään laittaa näihin blogin kuviin keskelle tuo copyrightmerkintä. On pyörinyt netissä nyt niin monta juttua siitä, kuinka blogeista on kuvia varasteltu, koska kuvan alareuassa oleva copyrightmerkintä on helppo muokata pois, joten tällä nyt ainakin varmistan, ettei kuviani käytetä luvatta. Eipä tuo onneksi kauhean paljon kuvaa pilaa...

Anyways, asiaan! Tyttö oli viikonloppuna meillä yökylässä, äitini luona. Oli jo aika tuoda Tyttö sinne puolelle näytille, ja koska molemmille sopi tuo viikonloppu (kuin myös äitille), niin viime perjantaina meidän matka suuntasi kohti Nummelaa koulusta...

Tyttö tuli hyvin juttuun äidin kanssa (vaikka sitä hermoilikin välillä, hupsu) ja erityisesti meidän lemmikit ihastui häneen! Killekin, joka on oikeasti usein tosi arka vieraille, suostui heti Tytön rapsuteltavaksi ja hakeutui useinkin hänen seuraansa hellittäväksi. Lauantaina äidin kaveri tuli kahden samojedinkoiransa kanssa kylään, vanhempi niistä tykästyi Tyttöön ja oli sohvalla jatkuvasti hänen vieressään hengailemassa. Puhumattakaan meidän kanoista, jotka ihan hullaantuivat häneen...

Meidän viikonloppuun kuului Lidlin pakastepizzaa, Pasilaa, öisiä valvomisia sekä ihan vaan hengailemista. Istuessamme sängylläni vähän ennen kahtatoista yöllä (samalla kun söimme sitä em. pizzaa ja katsoimme Tytön kännykästä Pasilaa) mietin vain, miten onnellinen olen tässä parisuhteessa. Siis nyt on tyttöystävävalinta mennyt kyllä ihan nappiin! 

Äiti tykkäsi kovasti Tytöstä, ja jopa pienet sisaruksenikin ihastuivat Tyttöön. Täysin hyvä juttu vaan... Halusin tuoda heille näytille ihmisen, jota rakastan eniten koko maailmassa.

Asiasta kukkaruukkuun... Huomenna (allright tänään koska vuorokausi on jo vaihtunut) minulla alkaa koulun kissakoirahoitolassa viikon mittainen hoitoviikko. Ihana tuolla säällä lenkittää koiria, kun maa on joko A) ihan peilijäässä, B) täysin monttuinen ja vaikeakulkuinen tai C) noita molempia yhteensä. Ah ihanaa. Onneksi ei pitäisi tulla kauhean kylmiä ilmoja, joten motivaatiota aamuheräämisiin löytyy... Ja siis onhan se kivempi käyttää koiria lenkillä, kun ei ole kauheita paukkupakkasia. 

Torstain inssi siihen päälle hieman jännitystä tuomaan, jaiks...

Okei, kello tulee nyt yksi yöllä ja aamulla on koulua. Josko nyt sitä menisi nukkumaan.

Kissanpäiviä ja muuta mukavaa

Taas vähään aikaan löyty aikaa blogin päivittämiseen.. Hrr.

Aikaa ei oikeastaan kauheasti ole ollut koneella pyörimiseen, koska opiskelut, autokoulu ja sosiaalinen elämä vie niin paljon aikaa. Allekirjoittanut on myös kohta ollut vajaa kuukauden parisuhteessa, joten omalla tavalla siihenkin on kulunut aikaa. Aina jossain välissä kuitenkin pyrin blogiakin päivittelemään... So, let's start this text.

Tassulan ruusukuoriaisia

Viime viikonloppuna oli koululla avoimien ovien päivä, perjantaina ja lauantaina, eli koulun omat Kissanpäivät. Meidän luokkalaisten tehtävänä oli pyöriä Tassulassa eläimiä näyttämässä ja ylipäätään porukkaa kierrättämässä. Itsehän olin kierrättämässä vierailijoita koulun alueella, koska toimin tutorina molempina päivinä. Lauantaina ei ollut vierailijoita, jotka olisivat kierrätyksen halunneet, joten pyörin vain päärakennuksella ja mätsärissä katsomassa. Janita esitti havannankoiran Tuuren kyseisessä mätsärissä, tuloksena pienten aikuisten PUN1 ja koko näyttelyn BIS2. Koiria tuolla mätsärissä ei ollut paljon, varmaan johtuen kennelyskäbuumista viikon takaa.

Koulun navetassa 18.1. syntynyt lehmävasikka Niisku

Autokoulu on melkein lopuillaan. Teoriakokeen tein viime viikolla ja läpi meni thank god. Ensitorstaille olisi aamupäivästä varattu inssiin aika, hieman rupeaa jo jännittämään.. Aika vahva tuntuma minulla on, että pääsen siitä läpi (en nyt niin huono ole ajamaan), mutta automaattisesti pakosti tuollaisia asioita stressaan. 

Itse inssikin on varattu alkavan 9:45 silloin torstaina, joten silloin ei hope so ole kamalasti liikennettä (vrt. iltapäivän liikenne tai vastaava), ja

Koulussa menee ihan normaalisti. Ammatillisia syventäviä kursseja menossa nyt, erityisesti akvaario- ja terraariokurssi ovat tuntuneet mielenkiintoisimmilta aiheilta omasta mielestä. Akvaariokursseilla perustimme ryhmissä pienet akvaariot (n. 50l), jotka sisustimme alusta asti, ja joihin hankimme kaloja ja joita hoidamme. Minun ryhmäni akvaariossa on kaksi lehtikalaa. Sinänsä ihan kiinnostavaa on ollut perustaa ja hoitaa tuota akvaariota, pääkopassa ruvennut pyörimään ajatus omasta akvaariosta... Mutta ehkä vasta sitten, kun valmistun ja muutan omaan kotiin.

Työssäoppiminenkin mahtuu vielä tälle vuodelle ennen kesälomaa; huhtikuussa alkaisi 8vko pieneläintyössäoppiminen, ja näillä näkymin menen koirahoitolaan työssäoppimaan.

Anyways, nyt jatkan kuitenkin pakkaamista. Huomenna lähtö taas viikonlopuksi kotopuoleen... 

Tassulan parta-agama Paloma

Vauva tuli taloon

Meille iskän ja Riikan luokse muutti vähän ennen joulua nelijalkainen perheenlisäys; sekarotuinen urospentu Tao. Roduiltaan tämä kaveri on kunnon cocktail: jämtlanninpystykorva-saksanpaimenkoira-siperianhusky-amerikanakita-berninpaimenkoiramix. Iso siitä tosiaan kasvaa, ainakin rotujen perusteella, ja valtavat etutassutkin antavat jo jonkinlaista osviittaa Taon tulevasta säkäkorkeudesta.

Kun joulun jälkeen tultiin Jutan ja Jamin kanssa kotio, Tao vähän arkaili vielä meitä. Tottakai, kun uusia ihmisiä niin paljon. Ei lähtenyt karkuun meitä, vaan nuuski, eli kyllä Taoa kiinnosti vaikkakin vähän myös pelotti. Ja antoi Tao myös silittääkin, ei se niin arka sentään ollut. 

Muutama päivä meni siinä, kunnes Tao uskalsi tulla minun ja Jutan huoneeseen vapaaehtoisesti, lähtemättä karkuun. Alkupäivinä kävi korkeintaan huoneen ovella, mutta nykyään häntä heiluen tulee  huoneeseen.

Rohkea kaveri siitä tulee kyllä. Uudenvuoden rakettien pamahdukset eivät pelästyttäneet Taoa, se vain nukkui ja välillä käänsi kylkeä. Ulkona ollessa vähän sitten saattoi jo pamahdukset jännittää. 

Ja pentumaiseen tapaan on se kova puremaan sormia tai varpaita. Ja leikin tiimellyksessä saattaa purra muuten tosi voimalla. "Ei"-käsky on tullut kuitenkin Taolle jo tutuksi, joten kyllä se useimmiten älyää lopettaa puremisen, kun sitä kieltää. 

Taoa tulee siis välillä näkymään myös näissä blogiteksteissä. Itsehän en pääse näkemään Taoa kuin joinain viikonloppuina (+joinan lomina of course) koska vietän arkipäivät täällä koulun asuntolalla, mutta silti pyrin aina kuvailemaan mahdollisimman paljon Taoa blogiteksteihin mukaan, kun käyn kotona.